Men hate each other because they fear each other, and they fear each other because they don't know each other, and they don't know each other because they are often separated from each other.

-- Martin Luther King, Jr.

Ihmisviha toisia kulttuureja ja kansoja kohtaan lähtee liikkeelle tuntemattoman pelosta ja ennakkoluuloista. Kukaan ei ole vapaa ennakkoluuloista, mutta jokainen voi haastaa omat ennakkoluulonsa eikä lähteä etsimään niille oikeutusta tarkoitushakuisesti. Tämän vuoksi rasistin "argumentit" ovat yleensä aina pelkkiä spekulaatioita, mutta hän vaatii muita hyväksymään ne tosiasioiksi ja jopa järjestämään yhteiskuntaa niiden perusteella. 

Ihmisviha ja rasismi eivät ole "järkeviä" vaihtoehtoja esim. "monikulttuurihössötykselle" vaan ne ovat ihmiskuntaa rappeuttavia ja tuhoavia voimia. Historia osoittaa meille, että kun vihaamaan kerran aletaan, ei se lopu siihen, että jokin ryhmä saadaan pois pelistä. Sen jälkeen vain otetaan kohteeksi jokin toinen ryhmä ja lopulta etsitään omista joukoista "epäluotettavat" ainekset. Ihmisviha on kuin pullon henki, jota on vaikea sen vapauduttua saada enää takaisin pulloon. Siksi on tärkeätä puhua julkisesti mitä seurauksia tämän hengen vapauttamisella voi olla ja korostaa niiden ihmisten vastuuta, jotka hengen haluavat vapauttaa.

Yleinen harhaluulo on myöskin, etteivät vihamieliset argumentit voisi olla järkeviä. Päinvastoin, ne voivat olla hyvinkin järkevän tuntuisia. Eräs tuntemani etnistä puhdistusta paennut henkilö on kertonut kuinka pelottavaa oli huomata naapurien kääntyminen toisiaan vastaan, koska he toimivat mielestään järkevästi perustellussa pakkotilanteessa. Ei pidä siis hämääntyä siitä, että viha-argumentit voidaan pukea järkiperusteiden muotoon ja kuvitella, ettei kyseessä voi olla vihamielisyys, koska sitä markkinoidaan ns. järkiargumenttina.

Rasismin pukeminen esim. "maahanmuuttokritiikiksi" muistuttaa pelottavasti 1930-luvulla markkinoitua  "järkevää antisemistismia" tai "maltillista antisemitismia":

The formula of ‘reasonable anti-semitism’ was best formulated in 1938 by Robert Brasillach, who saw himself as a ‘moderate’ anti-semite:

We grant ourselves permission to applaud Charlie Chaplin, a half Jew, at the movies; to admire Proust, a half Jew; to applaud Yehudi Menuhin, a Jew; and the voice of Hitler is carried over radio waves named after the Jew Hertz … We don’t want to kill anyone, we don’t want to organise any pogroms. But we also think that the best way to hinder the always unpredictable actions of instinctual anti-semitism is to organise a reasonable anti-semitism.

Aivan samalla tavalla nykypäivänä ympäri Eurooppaa maahanmuuttajavastaiset puolueet levittävät sanomaa, jossa puhutaan "järkevästä maahanmuuttajavastaisuudesta". Viesti on vaihtunut 90-luvun "Suosi suomalaista, potki pakolaista" hokemasta "Maassa maan tavalla tai maasta ulos" retoriikkaan, jossa maahanmuuttajat ovat vierasta ainesta, jonka on nöyränä toimittava juuri kuten heille sanotaan. Tuo edellä lainattu lauseke siis kuulostaisi nykypäivänä ehkä tällaiselta:

"We grant ourselves permission to applaud African and east European sportsmen, Asian doctors, Indian software programmers. We don't want to kill anyone, we don't want to organise any pogrom. But we also think that the best way to hinder the always unpredictable violent anti-immigrant defensive measures is to organise a reasonable anti-immigrant protection."

--------------------------------------------------------------------------------------------------

Hatred is a vice of narrow souls; they feed it with all their meanness, and make it a pretext for sordid tyranny.

--------------------------------------------------------------------------------------------------

Miten vihasta sitten vapaudutaan?

Oli kyseessä siis "järkevä rasisti" tai "järjetön rasisti", on häntä rohkaistava vapautumaan ihmisvihastaan ja samalla tehtävä selväksi, ettei sellainen ole hyväksyttävää. On syytä kertoa rasismin ja ihmisvihan traagisista seurauksista konkreettisin esimerkein. Rasismin uhreiksi joutuneiden ihmisten tarinoista pitää puhua.

Kannattaa tarkastella ennemmin ihmisten yhtäläisyyksiä kuin erilaisuutta, koska yhtäläisyydet havaitsemalla huomaa, ettei tässä niin kovin erilaisia olla. On syytä korostaa eri taustoista tulevien ihmisten panosta yhteiskunnalle ja eri etnisten ryhmien saavutuksia.

Vaikka monet pelkäävät ihmisvihaajien uhkailua ja solvaamista ja haluavat vaieta, pitää uskaltaa puhua, koska vaikeneminen koetaan hyväksynnäksi.  

"Järkevää rasismia" markkinoivien blogien ja nettikirjoittelijoiden jutuista on rauhallisesti osoitettava niissä olevat virheet ja totuudenvastaiset väitteet, vaikka se tuntuisi kuinka turhauttavalta. 

On myös tärkeä muistuttaa ihmisiä siitä tosiasiasta, että vihaamalla satuttaa lopulta eniten itseään. Oma elämä siinä kuluu hukkaan. Peruspositiivinen tai neutraali suhtautuminen ihmisiin on paljon rakentavampaa sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta. Rasistiakaan ei vihata, ainoastaan halutaan osoittaa hänen ajattelunsa tuhoisuus ja siitä vapautumisen edut. Kenenkään elämä ei vihaamalla muutu paremmaksi. Rakasta lähimmäistäsi ja niin edespäin...